Näin Folktinget valitaan

Folktingetin jäsenet valitaan kunnallisvaalien tulosten perusteella. Puolueet ja ryhmittymät voivat asettaa ehdokkaita vaalipiireittäin niin kutsutuilla pitkillä listoilla siinä järjestyksessä, kuin ne haluavat ehdokkaansa otettavan huomioon äänten laskennassa.

Ehdokkaiden määrä saa olla korkeintaan kaksi kertaa vaalipiirin edustajanpaikkojen määrä. Ehdokkaiden tulee olla Suomen kansalaisia, jotka vaalipäivään mennessä ovat täyttäneet 18 vuotta ja jotka ovat antaneet suostumuksensa ehdokkuuteen.

Vaaleissa ei äänestetä suoraan ehdokkaita, vaan Folktingetin jäsenet valitaan kunnallisvaalien yhteydessä siten, että jäsenpaikkojen jako määräytyy sen äänimäärän mukaan, jonka puolueen ruotsinkieliset ehdokkaat ovat saaneet kunnallisvaaleissa.

Ruotsinkielisiksi ehdokkaiksi lasketaan ne kunnallisvaaliehdokkaat, jotka ovat ilmoittaneet ruotsin kielen äidinkielekseen väestötietojärjestelmään – kaikki kyseisten ehdokkaiden äänet lasketaan automaattisesti mukaan.

Puolueet voivat pyytää, että myös ne ehdokkaat, joiden äidinkieli ei ole ruotsi, lasketaan ruotsinkielisiksi. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee kyseisten henkilöiden olla toiminut ruotsin kielen edistämisen parissa Suomessa sekä ruotsinkielisissä poliittisissa järjestöissä. Ehdokkaiden tulee myös ilmoittaa ruotsinkielinen titteli tai ammattinimike julkiseen kunnallisvaaliehdokaslistaan.

Folktingetin 75 jäsenestä 70 valitaan kunnallisvaalien äänestystulosten perusteella, ja 5 jäsentä valitaan Ahvenanmaan maakuntapäivien edustajien joukosta. 70 paikkaa on jaettu 65 normaaliin vaalipiiripaikkaan ja viiteen tasauspaikkaan.

Vaalipiiripaikat jaetaan viiden (Helsingin, Uudenmaan, Ahvenanmaan, Vaasan ja muun Suomen) vaalipiirin kesken suorassa suhteessa kunkin vaalipiirin ruotsinkieliseen väestömäärään verrattuna. Viisi tasauspaikkaa jaetaan puolueiden kesken suorassa suhteessa puolueiden kaikissa vaalipiireissä saamiin ääniin.