Miksikö ruotsia?

Folktinget on luonnut infopankin josta löytyy tietoa siitä miksi ruotsin kieltä kannattaa lukea Suomessa. Lisäksi infopankkiin on kerätty näyttöä, joka osoittaa että vapaaehtoisen ruotsinkielen kannattajien väitteet ruotsinkielestä Suomessa ovat heikkoja tai jopa täysin virheellisiä.

Miksi ruotsi on pakollinen suomenkielisissä kouluissa?

Lähtökohta on perustuslaissa ja kielilainsäädännössä.

  1. Suomi on kaksikielinen maa, jolla on kaksi virallista kieltä: suomi ja ruotsi.
  2. Ruotsin kielen opiskelu edistää Suomen historian ja kulttuurin tuntemusta. Ruotsi on osa yleissivistystä.
  3. Ruotsin kielen avulla voi olla kanssakäymisissä suomenruotsalaisten kanssa heidän omalla kielellään.
  4. Ruotsi on helppo, yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kieli.
  5. Kaikilla oppilailla tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen.
  6. Kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet hakea niihin valtiollisiin ja kunnallisiin virkoihin, joissa vaaditaan ruotsin kielen taitoa.
  7. Ruotsin kielen taito on etu Suomen työmarkkinoilla.
  8. Suomi on osa Pohjolaa, ruotsilla pärjää myös muissa Pohjoismaissa.
  9. Ruotsinkielentaitoinen saa helposti töitä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
  10. Ruotsin kielen taito helpottaa muiden kielten – kuten ranskan, saksan, espanjan ja englannin – oppimista.
  11. Ruotsin kieli antaa mahdollisuudet opiskeluun ruotsinkielisissä ammattikorkeakouluissa sekä Åbo Akademissa ja Svenska handelshögskolanissa.
  12. Ruotsin kielen taito mahdollistaa opiskelun Ruotsin yliopistoissa.
  13. Ruotsi kieli avaa ovia pohjoismaiseen kulttuuri- ja viihde-elämään.


Väitteitä miksi ruotsin kielen pakollisuus tulee poistaa


1. Pakollinen ruotsi ja yksilön rajallinen kyky oppia johtavat käytännössä vieraiden kielten pintapuoliseen osaamiseen ja rajoittavat valinnanvapautta

Mikään ei osoita, että monikieliset lapset oppisivat yhden kielen jonkun toisen kustannuksella. Päinvastoin. Kaksikielisyys auttaa lasta ajattelemaan luovasti ja joustavasti. Euroopan komission raportista Study on the Contribution of Multilingualism to Creativity käy ilmi, että varhainen kaksi- tai useampikielisyys johtaa parempaan suorituskykyyn ja luovempaan ajatteluun, helpottaa ongelmanratkaisua sekä johtaa parempaan koulumenestykseen. Pitkällä tähtäimellä kaksikielisyys avaa lapselle mahdollisuuksia ajatteluun, antaa kokemuksia ja edistää mm. monipuolista sosiaalista kanssakäymistä. Tuore artikkeli Time Magazine-lehdessä (29.7.2013) viittaa useisiin tieteellisiin tutkimuksiin, jotka vahvistavat kaksikielisyyden antavan sekä kielellisiä, luovia että sosiaalisia etuja.

Kielitaitoa tarvitaan työelämässä, se helpottaa yhteydenpitoa kieli- ja valtiorajojen yli ja lisää eri kulttuurien ymmärrystä.

2. Pakollinen ruotsin kielen opetus on kansakunnan varojen tuhlausta

Ruotsin ja suomen kielen opetuksen pakollisuus on johdonmukainen seuraus kahdesta kansalliskielestä. Oikeus omaan kieleen on samanlainen perustavanlaatuinen oikeus kuten esimerkiksi oikeus sosiaaliseen turvallisuuteen. Siksi on tärkeää, että maassa on riittävät kielelliset voimavarat. Kaksikielisyys on myös kannanotto maamme pohjoismaisen suuntauksen puolesta. Pohjola on tärkein yhteiskunnallinen ja kulttuurinen viiteryhmämme ja suurin kauppakumppanimme. Molempien kansalliskielten taito tulee nähdä sijoituksena, ei kulueränä.

3. Ruotsi vie arvokasta aikaa, jota oppilaat voisivat käyttää jonkin hyödyllisemmän maailmankielen opiskeluun.

Siitä lähtien kun ruotsin kielestä tuli vuonna 2005 vapaaehtoinen ylioppilastutkinnossa on ruotsin kielen kirjoittavien suomenkielisten oppilaiden lukumäärä ruotsin pudonnut merkittävästi. Se ei kuitenkaan ole johtanut muiden kielten lisääntyneeseen opiskeluun. Päinvastoin. Saksaa ja ranskaa opiskelevien lukiolaisten määrä puolittui vuodesta 2001 vuoteen 2009. Sama suuntaus koskee venäjää. Vuonna 2001 luki 66 % lukiolaisista kolmea tai useampaa kieltä. Vuonna 2009 enää 53,5 % luki vähintään kolmea kieltä.

4. Ruotsin kielen oppimistulokset ovat niin heikkoja, että kieltä on hyödytöntä ja turhaa opiskella.

Ruotsin kielen oppimistulokset ovat heikentyneet viime vuosina. Peruskoulun B-ruotsin taso on heikko tai parhaimmillaankin välttävä. Tyttöjen osaamisen taso on merkittävästi korkeampi kuin poikien. Ylioppilaskirjoituksissa on B-ruotsin taso merkittävästi heikentynyt, minkä johdosta pisterajoja on jouduttu tuntuvasti laskemaan arvosteluasteikon sekä ylä- että alapäässä.

Kielitaidon taso on yhteydessä opintojen määrään ja on riippuvainen siitä, saavatko oppilaat riittävän korkeatasoista opetusta ja heidän halustaan hyödyntää oppimaansa aktiivisesti ja määrätietoisesti. Eräs syy heikkoon tasoon on, että B-ruotsia opetetaan peruskoulussa vain 228 tuntia. Ruotsia on harvoin tarjolla A-kielenä.

Opetusministeriön työryhmän muistiossa ”Toiminnallista ruotsia – lähtökohtia ruotsin opetuksen kehittämiseksi toisena kotimaisena kielenä”, on lueteltu toimenpiteitä ruotsin kielen opetuksen kehittämiseksi ja siten myös oppimistulosten parantamiseksi.

5. On epäoikeudenmukaista että kaikkien tulee opiskella ruotsia, jotta pieni vähemmistö saisi palveluja omalla kielellään.

Ruotsin – ja suomen – kielen opiskelussa on kyse maan kahden kieliryhmän välisestä kielellisestä tasa-arvosta ja yksilöiden tasa-arvoisista edellytyksistä elää ja menestyä kaksikielisessä maassa.

6. Kielitaitovaatimukset Suomessa ovat maailman kovimmat, kaikkien opiskelijoiden tulee osata äidinkielen lisäksi vähintään kahta kieltä.

Belgiassa, Luxemburgissa ja Sveitsissä vaaditaan kaikilta opiskelijoilta vähintään kahden muun kuin oman äidinkielen taitoa. "Mother tongue plus two" on myös EU:n virallinen tavoite. Viimeisimmän, vuonna 2012 monikielisyyttä mitanneen Eurobarometrin mukaan Alankomaat, Tanska, Luxemburg, kolme Baltian maata, Slovenia ja Malta saavuttivat tavoitteen. Suomi ei kuulunut tähän ryhmään.

7. Itä-Suomessa ei tarvita ruotsia, olisi parempi lukea venäjää jota tarvitaan venäläisten turistien palvelemiseksi.

Tässä on kyse tasavertaisuudesta. Kuudesluokkalainen ei voi vielä tietää missä päin Suomea hän tulee asumaan tai mikä hänen ruotsin kielen taitonsa tarve tulee olemaan. Ruotsin kielen taidon puute vähentää vaihtoehtoja. Sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa tarvitaan suomen ja ruotsin kielen taitoa. Monien valtion ja kuntien virkojen vaatimuksena on ruotsin kielen taito.

Itä-Suomen kunnat voivat jo nyt halutessaan tarjota venäjää vapaaehtoisena aineena, jos kiinnostusta on riittävästi.

8. Missään muussa maailman maassa ei ole pakko opiskella vähemmistön kieltä.

Ruotsi ei ole vähemmistökieli vaan toinen Suomen kahdesta tasa-arvoisesta kansalliskielestä. Suomen lisäksi useassa Euroopan maassa on kaksi tai useampia kansallis- tai virallisia kieliä. Näitä maita ovat Belgia, Luxemburg, Irlanti ja Sveitsi. Kaikissa näissä maissa on jonkin toisen virallisen kielen opiskelu pakollista valtakunnallisella tasolla. Belgiassa, jossa on kolme virallista kieltä, luetaan ensimmäiseltä luokalta alkaen yhtä kahdesta muusta kansalliskielestä. Myös Irlannissa, missä iiriä päivittäin puhuvia on vajaat 70 000, lukevat kaikki iiriä ensimmäiseltä luokalta alkaen. Sveitsissä yksi kolmesta muusta kansalliskielestä on pakollinen ja Luxemburgissa opiskelevat kaikki koulussa maan kolmea virallista kieltä: luxemburgia, saksaa ja ranskaa.

Edellä mainittujen maiden lisäksi monessa EU-maassa vähemmistökieli on alueellisesti pakollinen. Tähän ryhmään kuuluvat Espanjassa Katalonia, Baskimaa, Galicia, Valencia ja Baleaarit, Isossa–Britanniassa Wales ja Italiassa Trentino-Etelä-Tiroli ja Aostanlaakso. Yhteensä näillä alueilla asuu yli 20 miljoonaa asukasta, jotka opiskelevat vähemmän puhuttua kieltä koulussa.

9. Englannilla pärjää hyvin Pohjolassa, sen vuoksi ei tarvita pakollista ruotsia.

Ruotsin kielen taito avaa ovia ja antaa selviä etuja pohjoismaisessa kanssakäymisessä. Vaikka virallinen konsernikieli monissa pohjoismaisissa yrityksissä on englanti, tapahtuu muu kanssakäyminen yrityksissä ja yhteiskunnassa useimmiten ruotsiksi. Eräs tutkimus osoittaa, että vaikka englanti on ”virallinen” kieli hoitavat suomalaiset yritykset, joilla on emo-, sisar- tai tytäryhtiö Ruotsissa yhteydenpitonsa 63 prosenttisesti ruotsiksi. Yhä syvemmin yhdentyneessä talousyhteistyössä Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on pula ruotsinkielentaitoisista työntekijöistä. Puutteellinen ruotsin kielen taito saattaa johtaa väärinkäsityksiin, ulkopuolisuuteen ja menetettyihin työtilaisuuksiin.